Essi Jukkala

Game Programmer, Shipyard Games
Jukkala on vuoden 2020 tapahtuman puhujana Aalto-yliopistossa.

Mitä olet opiskellut ja miksi?
Olen valmistunut Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi Computer, Communication and Information Sciences –maisteriohjelmasta. Pääaineenani oli pelisuunnittelu ja –tuotanto (Game Design and Produc-tion). Matka tähän oli kuitenkin pitkä. Peruskoulun jälkeen harkitsin pitkään, lähdenkö edes lukioon, sillä mi-nua olisi kiinnostanut myös ura musiikin parissa. Päädyin kuitenkin lukioon, ja erityisesti fysiikan opetta-jani, ihana, inspiroiva vanhempi leidi, kannusti minua luonnontieteiden pariin.
Olin aina hyvä matematiikassa, mutta myöhemmin minua kiinnostivat myös kuvataiteet, erityisesti valokuvaus. Lukion jälkeen pohdin hakevani valokuvaajaksi, mutta minua kiinnosti myös tekniikan ala. Lopulta päädyin hakemaan Aaltoon opiskelemaan elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa, tavoitteenani akustiikan opinnot maisterivaiheessa.

Fuksivuonna tajusin kuitenkin, että pidänkin enemmän koodaamisesta. Päätin vaihtaa opiskelemaan tietotekniikkaa, ja opintojen aikana tutustuin tietokonegrafiikkaan. Olin myyty, kun kuulin mahdollisuu-desta hakea maisteripääaineeseen, jossa voi yhdistää taiteen ja tekniikan.

Miten sinusta tuli Game Programmer?
Työskentelin opintojeni aikana paljon yliopiston kursseilla assistenttina, kehittäen kurssimateriaaleja ja ohjaten opiskelijoita erityisesti C- ja C++-ohjelmoinnin pariin. Vaikka opettaminen kiinnostaa edelleen, hain silti opintojeni loppuvaiheessa pelialalle töihin. Halusin kokemusta myös “oikeista töistä” peliteollisuuden parissa. Jo ennen valmistumistani aloitin nykyisessä työpaikassani, Shipyard Games -pelistudiossa. Peliohjelmoijana kehitän käyttäjän sijaintiin ja karttapohjaan perustuvia lokaatiopohjaisia pelejä, ja koodaan kaikkea pelin toiminnallisuuteen liittyvää.

Mikä on parasta työssäsi?
Parasta työssäni ovat ongelmanratkaisu ja luovuus. Erilaisten toiminnallisuuksien kehittäminen vaatii huolellista suunnittelua, ja sen jälkeen itsenäistä työskentelyä toteutuksen parissa. Välillä vastaan tulee yllättäviä ongelmia, jotka pitää ratkoa tavalla tai toisella. Työni on mielenkiintoista, ja pienessä yrityksessä jokaisella on myös paljon vastuuta.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia ja tärkeimpiä oppeja?
Vaikka urani on vasta alussa, olen jo saanut kokea paljon onnistumisen tunteita! Parhaita hetkiä ovat ne, kun pitkän puurtamisen jälkeen saa jonkin vaikean ongelman ratkaistua. On myös hienoa olla mukana julkaisemassa peliä, jossa näkyy oma kädenjälki. Yksi tärkeimmistä opeista tähän mennessä on ollut se, että kannattaa hakeutua aina itseään etevämpien seuraan. Näin saa mahdollisuuden oppia lisää.

Mitä odotat tulevaisuudelta?
Lähitulevaisuudessa toivon edelleen työskenteleväni pelialalla. Myöhemmin olisi mahtavaa, jos voisin jotenkin yhdistää opettamisen työhöni. Siksi aionkin opiskella myös hieman lisää matematiikkaa, ja toivottavasti liittää osaamiseeni myös opettajan pätevyyden. Toisaalta koodareille on aina tarvetta ja uutta opittavaa riittää myös tällä saralla. Onneksi on koko elämä aikaa oppia uutta!

Kenelle tämä on sopiva uravaihtoehto?

Pelialalle sopii jokainen, joka on kiinnostunut peleistä! Jos pelaat kännykällä, se on ihan yhtä tärkeää kuin pelaaminen tietokoneella tai pelikonsolilla. Tekeehän myös Supercell, Suomen menestynein peliyritys, juuri mobiilipelejä. Peliohjelmoijaksi ei tarvitse osata mitään kovin kummoista; lukiotason matematiikka riittää pitkälle ja koodaamisen oppii yliopistossa. Itsekään en ollut juuri koodannut ennen Aaltoa. Koodaaminen sopii kaikille, jotka pitävät ongelmanratkaisusta tai haluavat tehdä jotakin luovaa!

Mitä terveisiä haluat lähettää uravalintaa pohtivalle nuorelle?
Mieti, mistä pidät! Jos pelaaminen on kivaa, voisiko se olla ammatti? Jos viihdyt tietokoneella, voisiko koodaaminen olla sun juttu? Tykkäätkö piirtää, opiskelisitko 3D-mallinnusta ja lähtisitkö peliartistiksi? Tai jos matikka on oikeesti tosi kivaa, voisiko sitä opiskella enemmänkin? Kaikki on mahdollista varsinkin nuorena. Ei kannata pelätä, vaikka aluksi ei tietäisikään, mikä on oma juttu. Kyllä se löytyy!

Espoossa nähtävät puhujat:

Sonja Heikkilä

Mari Lundström

Hele Savin

Essi Jukkala