Mari Lundström

Apulaisprofessori, materiaalitekniikka, Aalto-yliopisto
Lundström on vuoden 2020 tapahtuman puhuja.

Mitä olet opiskellut ja miksi?
Olen opiskellut metallurgiaa Teknillisessä korkeakoulussa (TKK). Nykyään sitä opetetaan Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja metallurgian laitoksella. Opintoalan valinta oli sattuma. Katsoin työpaikkailmoituksia ja insinööreille tuntui olevan töitä tarjolla. Selvitin, missä insinööriksi voi opiskella, vaikka en täsmälleen tiennyt mitä insinöörit tekevät. Hain Teknilliseen korkeakouluun ja valitsin kiinnostavalta kuulostavan osaston, jonne olisi kohtuullisen todennäköistä päästä. Kun sain useampia opiskelupaikkoja, valinnan ratkaisi Teknillisestä korkeakoulusta saamani lisämateriaali, jossa kerrottiin muun muassa Vuorimieskillasta, teekkaripartiolaisista ja teekkaripurjehtijoista. Ajattelin, että tuolla ei varmaankaan jää yksin.

Miten sinusta tuli tutkijat?
Ensimmäinen työpaikkani oli yliopistolla, jonne jäin suoraan jatko-opiskelijaksi. En aikonut tutkijaksi, mutta minua kiinnosti metallurgia: prosessien innovointi, suunnittelu ja kehittäminen. Jatko-opintojen aikana siirryin teollisuuteen töihin. Siellä oli upeaa nähdä suunnitelmien konkretisoituvan uuden tehtaan tai laitoksen muodossa. En ollut myöskään aikeissa palata teollisuudesta yliopistolle, mutta yksi aamukahvivierailu Aaltoon muutti ajatukseni. Väitöskirjani valvoja kertoi avoinna olevasta professuurista ja kysyi, aionko hakea. En ollut asiaa ajatellut, mutta siitä se sitten lähti. Ajattelin, että en välttämättä tule valituksi, koska minulla oli seitsemän vuoden kokemus teollisuudessa ilman akateemista uraa. Minulla oli vain muutama julkaisu väitöskirjajulkaisujen lisäksi, sekä teollisuudessa muutama patentti. Toisaalta, jos minut valittaisiin, olisin kyllä paras siihen työhön!

Mikä on parasta työssäsi?
Pidän työssäni monipuolisuudesta, innostuneisuudesta, mahdollisuudesta tehdä muita kuin rutiiniasioita, vaikutusmahdollisuuksista, laajasta yhteistyöverkostosta ja lukemattomista tilanteista ja tilaisuuksista, joihin ei muuten joutuisi tai pääsisi.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia ja tärkeimpiä oppeja?
Urani lukuisista huippukohdista ovat parhaiten mieleen painuneet ensimmäiset kilpaillut, isot rahoitukset, kuten Suomen Akatemian NoWaste-projekti. Se perustuu kollegani ja minun yhteiseen innovaatioon, jolla otetaan prosessiliuoksista talteen hyvin pieniä arvometallipitoisuuksia selektiivisesti ja tehokkaasti.
Johdan tällä hetkellä budjetiltaan 22 miljoonan euron suuruista BATCircle-ekosysteemiä. Se on saanut paljon hyvää aikaiseksi kansallisessa tutkimuksessa ja kehityksessä, ja sen lisäksi on tullut positio Euroopan Unionissa, BatteriesEuropen puheenjohtajistossa. Sieltä käsin on mahdollisuus vaikuttaa koko Euroopan strategiaan akkumetalliraaka-aineiden ja niiden kierrätyksen suhteen.
Minut kutsuttiin myös pääpuhujaksi alamme tärkeimpään eurooppalaiseen konferenssiin (EuropeanMetallurgicalConference, EMC2019), aiheesta akkujen kierrätys. Merkittävät tieteelliset julkaisut ja palkinnot näen itse tärkeinä huippukohtina, ja myös ensimmäisten omien tohtoriopiskelijoideni valmistuminen.
Huippuhetkiä ovat myös ne, kun joku kouluttamani diplomi-insinööri kertoo, että vetämäni kurssi oli koko diplomi-insinöörikoulutuksen paras. Samalla voin seurata, miten opiskelijat siirtyvät teollisuuden palvelukseen ja näen, miten tehty työ alkaa kantaa hedelmää yhteiskunnan hyväksi.
Tärkeimpiä oppeja ovat mielen vapaus, myötätunto, avoimuus ja katse mäkien ja rotkojen yli sinne, minne ei näe. Tärkeää on tehdä sitä mistä innostuu ja mitä haluaa tehdä, oli se sitten matematiikka, tanssi, kielten opiskelu tai metallurgia. Huipulle pääseminen vaatii paljon harjoitusta ja työtunteja. Parhaimmassa tapauksessa se tapahtuu huomaamatta, kun tekee innostuneesti sitä, mistä on kiinnostunut.

Mitä odotat tulevaisuudelta?
Tulevaisuudelta odotan mielen vapautta – vapautta tutkia kiinnostavia asioita, keksiä ja kehittää, innovoida. Odotan uusia opiskelijoita – toivon, että suurempi osa nuorista tunnistaa metallien kierrätyksen, metallurgiset prosessit tulevaisuuden alana. Kuka muu voi esimerkiksi mahdollistaa sähköautojen akkujen kierrätyksen kuin metallurgiasta väitelleet? Eihän tätä maailmaa ja kaikkia uusia tuotteita saa pyörimään mitenkään ilman metallurgiaa ja metallurgeja. Toki odotan myös urapolulla etenemistä – apulaisprofessorista professoriksi.

Kenelle tämä on sopiva uravaihtoehto?

Tietynlaiset insinööripiirteet ovat avuksi, kuten loogisuus, kiinnostus kemiaa tai matematiikkaa kohtaan, kokonaisuuksien hallinta, reipas tekemisen meininki ja pilke silmäkulmassa. Samalla uskon, että jos on halua oppia, niin monenlaisella taustalla voi tulla upeaksi metallurgiksi, metallien kiertotalouden ja prosessoinnin ammattilaiseksi. Tutkijan ammatissa tärkeää on asenne: tutkijan on hyvä olla samalla nöyrä ja kunnianhimoinen. Nöyryys on töiden tekemisen lisäksi jatkuvaa oppimista niin omista kuin toisten töistä. Silloin kun muut ovat varmoja, ettei ratkaisuja löydy, on hyvä olla kunnianhimoinen ja periksiantamaton. Tätä kaikkea voi oppia myös iän myötä. Ei tarvitse olla nuorena työmyyrä, jotta olisi mahdollista tulla tutkijaksi.

Mitä terveisiä haluat lähettää uravalintaa pohtivalle nuorelle?
Oppiminen ei ole vain kursseja ja koordinoitua toimintaa. Te nuoret saatatte olla huippuammattilaisia esimerkiksi viestinnässä, koodauksessa tai käsitöissä ilman mitään formaalia koulutusta. Älkää vähätelkö osaamistanne ja uskokaa itseenne – mikään koulu tai kurssi ei ole liian vaikea, kun siitä innostuu.
Tervetuloa mukaan tekemään työtä, jolla on merkitystä! Täällä on upea porukka. Metallurgiassa on aina ollut naisia ja hyvät mahdollisuudet edetä sinne, minne itse haluaa. Vaikutusmahdollisuuksia on muun muassa metallurgian prosessien kehittämisessä, paremmassa kierrätyksessä ja sellaisten metallien talteenotossa, joita ei vielä nyt oteta talteen. Maailma tarvitsee metalleja. Sähköautot ja kännykät ovat täynnä metalleja ja jonkun täytyy osata paitsi tehdä ne, myös kierrättää. Siinä suomalainen osaaminen Aallossa on Euroopan huippuluokkaa, ja siihen porukkaan on hyvä tulla rakentamaan parempaa tulevaisuutta!

Vuoden 2020 verkkotapahtuman puhujat:

Victoria Palacin

Sonja Heikkilä

Mira Hulkkonen

Merja Teirikangas

Marja Matinmikko-Blue

Mari Lundström

Henna Peltoniemi

Hele Savin

Heidi Piili

Essi Jukkala

Asta Pellinen-Wannberg

Anne Jalkala

[contact-form-7 404 "Not Found"]